 |
| Kolmessa tunnissa kerättiin huikeat 500 kiloa omenaa! Ja vielä on pari kohdetta ja puuta jäljellä… |
Niitä on vuosien aikana lapset käyneet hakemassa ja päiväkodin puolelta aitaa myös oksilta poimineet. Lähiruokaa ja vitamiineja. Omenia on aina niin paljon eikä niitä kukaan ole kerännyt, että suurin osa satoa on mädäntynyt niille sijoilleen.
Tänä vuonna mietimme, ettei moista haaskuuta saa antaa tapahtua. Keksimme, että mitä jos tekisimme mehua! Sen myynnille saisimme taas osin rahoitettua aidan uusimista (päiväkotisäännöksien aita on normiaitaa tiiviimpi, korkeampi ja lautaa menee siis enemmän). Lupaa omenien poimimiselle ei nyt herunut ja meinasi tulla tenkkapoo. Idea oli niin hyvä. Ja jos mehut eivät olisi menneet kaupaksi, olisivat lapset saaneet juoda mehut sitten pois.
Muutama statuspäivitys Facebookissa ja meillä oli jo pari pihaa ja useampi puu, jonne olimme tervetulleita poimimaan. Eilen oli sitten tehoiskupäivä ja äkkiä oli 500 kiloa omenaa kerättynä. Vielä on muutama kohde jäljellä ja omenoita tulossa siis ihan huikeasti. Ei haittaa.
Pullojakin on saatu, mutta eihän ne riitä näille. Onneksi niitä voi toki ostaa mehustamolta. Ensi viikolla on mehustusaika ja sitten on pullojen etiketitys ja sitten mehut ovatkin valmiita myytäviksi.
Kun eilen pelastettiin yhdenkin kaatuneen puun elon viimeiset omenat, toivomme samalla että vanhainkodin omenapuista he sitten käyvät hakemassa omenat. Sillä sielläkin puut notkuvat ja ratkeilevat, että joissain ei ehkä ensi vuonna ole kerättävää, jos puiden lastia ei kevennetä.
No meiltä riittää "valkoposkiomenaa" piiraisiin nyt muillekin. Vähän aikaahan se kesti, mutta löytyi se iso ihminen meistäkin. ;)
Eilen oli mukavaa. Oli lapsia, vanhempia ja isovanhempia. Isoja sisaruksia ja pikkusisaruksia. Omppusadetta ja sisäisiäkahdeksasluokkalaisiapoikia puissa sekä tikkailla.
Kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti