No, maalasimme Keijunkolon kaappien ovet ja alakerran käytävän panelit kolmannen kerran, mutta sitten saatiin aikaan "vähän" muutakin.
Aivan käsittämättömän hienoa nähdä miten – ei edes niin isolla porukalla – saadaan aikaan aivan käsittämättömän paljon! Upeaa, fantastista ja hienoa!
Lautakasa nimittäin näytti vähän uuvuttavalta. Voi huokaus, mitäs me näillä laudoilla ja saadaankohan me nämä nyt sahattua edes osin…
Hyvältähän tää näyttää! |
Ja mitä! Kaikki laudat saatiin sahattua ja valmiita aitaelementtejäkin tehtyä useampi ja kaiken kukkuraksi vielä …miksi sitä nyt kutsutaan: aitasablunakehikkoaihio, millä elementtien teko käy entistä helpommin!
Jokainen löysi itselleen sopivaa ja mieluisaa hommaa. Keittiöstä ruuanlaittoa, nukkarista päikkärisadun lukemista, ulkoa sirkkelöintiä, maalausta, saatiin syötyä eilisenpäivänpullia loppuun, lapset saivat muistojen laatikkoihinsa Sen Kesän Ensimmäisen Päivän, jolloin voi juosta auringossa ja heittää lennossa takin nurtsille, keinusta lennättää saappaat niin pitkälle kuin ne vain kieppuvat ja tuntea kesän tuoksu nenässään.
Aivan mahtava päivä.
Erityiskiitos reippaille isille ja äideille ja lapsille!
Tällä viikolla jatketaan siihen mihin jäätiin. Nyt elementtien teko on helpompaa ohjeiden kanssa ja sillä …kehikolla.
Aidasta tulee niin hieno!
Aivan mahtava päivä.
Erityiskiitos reippaille isille ja äideille ja lapsille!
Tällä viikolla jatketaan siihen mihin jäätiin. Nyt elementtien teko on helpompaa ohjeiden kanssa ja sillä …kehikolla.
Aidasta tulee niin hieno!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti